Edellä 2 luvun 5 §:ssä, 5 luvun 2 §:ssä sekä 6 luvun 6 §:ssä säädetyn työntarjoamisvelvollisuuden estämättä rekisteröity yhdistys tai säätiö saa ottaa palvelukseensa muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 7 luvun 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun työttömän henkilön. Sama oikeus poiketa edellä tarkoitetusta työntarjoamisvelvollisuudesta on kunnalla sen täyttäessä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:ssä säädettyä työllistämisvelvoitetta. Työllistämisvelvoitetta täyttäessään kunta ei saa sopia työllistettävän kanssa tehtävästä, josta se on samaan aikaan lomauttanut työntekijänsä tai josta se on antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen.
Mitä tämä sitten tarkoittaa? Rekisteröidyt yhdistykset / säätiöt/ kunnat saavat tästä päivästä eteenpäin lomauttaa / irtisanoa vakituisia työntekijöitään, ja ottaa tilalle työttömiä, joiden palkan tai osan siitä maksaa valtio. Laki sanoo ettei kunta saa teettää työtä, josta työntekijä on lomautettu tai saanut lomautusilmoituksen. Tämä ei kuitenkaan tuota ongelmia, kun työ ositetetaan ja jokaiselle työttömälle jaetaan pieni osa lomautetun työntekijän työstä. Tällöin tilalle ei ole otettu ketään tekemään puhtaasti lomautetun työtä. Irtisanottujen kohdalla ei takaisinottovelvollisuutta enää ole. Mikä tarkoittaa, että työttömän voi ottaa irtisanotun tilalle työskentelemään.
Miksi määrittelen tämän orjatyövoimaksi? Työttömän on pakko ottaa työ vastaan, muuten rapsahtaa karenssi. Tulopuoli ei välttämättä kovin paljon elämänlaatua paranna, 9 euron päivä palkka, ja pahimmillaan työmatkakulut saattavat syödä tämänkin tulon ja vähän vielä enemmän.
Työttömyys vain kasvaa Suomessa ja hallitus miettii kuumeisesti millä ihmiset saadaan töihin. Nämä päätökset eivät todellakaan auta työllistymistä vaan päinvastoin. Yrityksillä on mahdollisuus saada työttömiä työharjoitteluihin ja varmaan alkujaan ajatus oli, että tuo työharjoitteluaika olisi käytetty siihen, että opetetaan työttömälle firman hommat, ja sen jälkeen otettaisiin palkalliseksi, kun kaveri osaa jo hommat... Ajatus hyvä, mutta nyt firmat käyttävät tätä ilmaistyövoimaa suoraan voittojen maksimoimiseen, ilman ajatusta palkanmaksusta. Lisäksi on annettu kunnille/säätiöille/rekisteröidylle yhdistyksille viedä asia vielä pidemmälle ja esim. irtisanoa tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijänsä ja ottaa valtion piikkiin työttömiä....
Tämän lisäksi pitäisi säästää menoissa. Suomen valtiolla olisi monta kohdetta joista voisi säästää, esimerkkinä toimikoon julkisen hallinnon kulurakenne, erillaiset jäsenmaksut ja avustukset, jotka suuntaavat reittinsä valtion rajojen ulkopuolelle ja näin ollen ei auta tavallisen suomalaisen elämää millään tavalla, maahanmuuttajien avustukset ja yleensäkin ottaen maahanmuutto, varsinkin kun kyse on tukipakolaisista jne. Alla näihin vuonna 2015 budjetoidut summat....
Kehitysapu 811 422 000 €
Kriisinhallinta 52 532 000 €
Kansainvälisten järjestöjen ja toimielinten jäsenmaksut 79 455 000 €
Maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot 3 800 000 €
Maahanmuutto 61 658 000 €
Kotouttaminen 97 073 000 €
Eduskunta voisi hyvin näyttää esimerkkiä karsimalla omaa kulukäytöstään esim.
Uudenmaan vaalipiiristä valitun kansanedustajankulukorvaus lasketaan 40 prosentin (1 315,75 euron) mukaan, jos hänen asuntonsa on yleistä kulkutietä käyttäen kauempana kuin 30 kilometrin päässä Eduskuntatalosta. Pääkaupunkiseudulla vakinaisesti asuvien kansanedustajien kulukorvaus lasketaan 30 prosentin (986,81 euroa) mukaan.
Kansanedustajalla on oikeus maksutta käyttää edustajan tehtäviin liittyvillä matkoilla junaa, kotimaan reittilentoja ja busseja. Lisäksi edustajalla on pääkaupunkiseudulla taksinkäyttöoikeus
Miksi määrittelen tämän orjatyövoimaksi? Työttömän on pakko ottaa työ vastaan, muuten rapsahtaa karenssi. Tulopuoli ei välttämättä kovin paljon elämänlaatua paranna, 9 euron päivä palkka, ja pahimmillaan työmatkakulut saattavat syödä tämänkin tulon ja vähän vielä enemmän.
Työttömyys vain kasvaa Suomessa ja hallitus miettii kuumeisesti millä ihmiset saadaan töihin. Nämä päätökset eivät todellakaan auta työllistymistä vaan päinvastoin. Yrityksillä on mahdollisuus saada työttömiä työharjoitteluihin ja varmaan alkujaan ajatus oli, että tuo työharjoitteluaika olisi käytetty siihen, että opetetaan työttömälle firman hommat, ja sen jälkeen otettaisiin palkalliseksi, kun kaveri osaa jo hommat... Ajatus hyvä, mutta nyt firmat käyttävät tätä ilmaistyövoimaa suoraan voittojen maksimoimiseen, ilman ajatusta palkanmaksusta. Lisäksi on annettu kunnille/säätiöille/rekisteröidylle yhdistyksille viedä asia vielä pidemmälle ja esim. irtisanoa tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijänsä ja ottaa valtion piikkiin työttömiä....
Tämän lisäksi pitäisi säästää menoissa. Suomen valtiolla olisi monta kohdetta joista voisi säästää, esimerkkinä toimikoon julkisen hallinnon kulurakenne, erillaiset jäsenmaksut ja avustukset, jotka suuntaavat reittinsä valtion rajojen ulkopuolelle ja näin ollen ei auta tavallisen suomalaisen elämää millään tavalla, maahanmuuttajien avustukset ja yleensäkin ottaen maahanmuutto, varsinkin kun kyse on tukipakolaisista jne. Alla näihin vuonna 2015 budjetoidut summat....
Kehitysapu 811 422 000 €
Kriisinhallinta 52 532 000 €
Kansainvälisten järjestöjen ja toimielinten jäsenmaksut 79 455 000 €
Maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot 3 800 000 €
Maahanmuutto 61 658 000 €
Kotouttaminen 97 073 000 €
Eduskunta voisi hyvin näyttää esimerkkiä karsimalla omaa kulukäytöstään esim.
Uudenmaan vaalipiiristä valitun kansanedustajankulukorvaus lasketaan 40 prosentin (1 315,75 euron) mukaan, jos hänen asuntonsa on yleistä kulkutietä käyttäen kauempana kuin 30 kilometrin päässä Eduskuntatalosta. Pääkaupunkiseudulla vakinaisesti asuvien kansanedustajien kulukorvaus lasketaan 30 prosentin (986,81 euroa) mukaan.
Kansanedustajalla on oikeus maksutta käyttää edustajan tehtäviin liittyvillä matkoilla junaa, kotimaan reittilentoja ja busseja. Lisäksi edustajalla on pääkaupunkiseudulla taksinkäyttöoikeus
Miksi kansanedustajalle maksetaan verotonta kulukorvausta 986,81 euroa tai 1315,75 euroa, mikäli asuu vakinaisesti pääkaupunki seudulla. Eihän kenellekään duunarillekaan makseta siitä ilosta, että jaksat ajella yli 30 kilometriä sorvin ääreen... puhumattakaan siitä, että saisit siitä 1315,75 euroa kuukaudessa. Eiköhän kansanedustajan palkalla ole varaa maksaa asumisesta ja ajelusta ihan omasta pussista. Hakekoot jumalauta sitten vaikka verottajalta sitä hyvin karsittua työmatkavähennystä...
Lisäksi tuo matkustusoikeus, eiköhän menneet vuodet ole näyttänyt, että sitä käytetään aika leväperäisesti. Pitäisiköhän senkin käyttöä vähän säätää niin, ettei taksikortteja käytellä kuin hyppyaskelia kansantanhuissa....
Sitten on vielä puoluetuet ja vaalirahoitukset ja ja ja.... no jätetään ne tällä kertaa väliin (aiheeseen sopivan videon kuitenkin liitän... ja puoluetuen hintalapun vuonna 2015)
Puoluetoiminnan tukeminen 32 000 000 €
Sitten päästään energiatukeen. Otetaanpa ystävämme tuulivoima, jota vihreät ajavat kuin käärmettä piippuun. Valtio maksaa tuottajille syötttötariffin ja markkinahinnan erotuksen tuottajalle tukena. Tämän lisäksi maksetaan voimalan perustamisesta vielä investointitukea. Ongelma tuulivoimassa on kuitenkin se, että tuottomäärä ei ole stabiili. Välillä tuulee enemmän, jolloin sen energiatuotannolle on annettava tilaa, kun se ilmestyy ja poistuessaan korvattava muilla lähteillä. Tuulivoimaa mainostetaan ympäristöystävälliseksi, käynnistyessään Hiili- ja öljyvoimalat antavat sille tilaa. Suomessa kuitenkin käytetään pääsääntöisesti vesivoimaa säätövoimana, eli tuulisella säällä vesivoima on se joka antaa tilaa, ei suinkaan hiili- tai öljyvoimalat, jolloin ei myöskään CO2-päästöt vähene. Sen sijaan kulurakenne kasvaa, koska tuulivoimoista maksetaan syöttötariffin mukainen tuki. Veronmaksaja ei voi muuta toivoa kuin tyyntä päivää ja miettiä onko tuossa tuen maksamisessa mitään järkeä....
Lgn -terminaalien investointituki.... tarkoituksena on rakentaa maakaasuterminaaleja Suomen rannikolle, ja tällä vähentää nykyisin käytettäviä fossiilisia polttoaineita meriliikenteessä. Toteutuakseen tämä kuitenkin vaatii, myös kaluston uusimista. Ohessa lainaus tem.fi sivuilta "Samalla luodaan pohjaa yritysten nesteytetyn maakaasun käyttöön liittyviin laiva-, kalusto- ja muihin investointeihin." En tiedä olenko ainoa, mutta haiskahtaa siltä, että kohta jaetaan hankinta tukea, myös noihin kalusto- ja laivahankintoihin.... Tässä taloustilanteessa yritykset ovat tuskin hanakkoita tekemään isoja investointeja kalustoihinsa.
Energiatuki 80 908 000 €
Uusiutuvan energian tuotantotuki 204 000 000 €
LNG-terminaalien investointituki 30 750 000 €
Innovaatiokeskittymien kehittäminen 9 800 000 €
Mikä mulla oikeastaan herätti mielenkiinnon, miksi Suomen valtio on valmis avustamaan hirveillä summilla yritysten vientiä ulkomaan markkinoille, eiköhän nuo rahat kannattaisi käyttää Pk-yritysten ja ylipäätään Suomessa jo nyt toimivien ja perustettavien yritysten toiminnan helpottamiseen....
Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin 14 518 000 €
Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille 11 800 000 €
Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan 459 295 000 €
Eu:n jäsenmaksuihin en edes lähde tällä erää, koska nyt kutsuu nukkumatti asiakastaan.....
Näihin kuviin ja tunnelmiin....
